Aika rientää ja pennut ovat kasvaneet aivan huuurjaasti! Ne ovat jo ihan kohta 6vko ja elkeetkin ovat jo sen mukaiset.
Pentulaatikko
Kaikki pennut ovat oppineet käyttämään hiekkalaatikkoa ja toivottavasti tästä lähtien pissat ja kakat osuvat hiekkiksiin, eivätkä esimerkiksi pentupesään. Pentuhuoneen siivoaminen on helpottanut huomattavasti, kun ei tarvitse 2 päivän välein vaihdella pissaisia pesänalukkeita puhtaisiin tai siivota kakkoja kaikkialta muualta kuin hiekkiksestä. :) Nämä pennut eivät liiemmin kissanhiekkaa maistelleet, mutta kun käytän puupohjaista kissanhiekkaa niin ei se hiekan syöminen ole aivan hirveä katastrofi, jos vertaa esimerkiksi mikrohiekkoihin.
Pennut ovat myös oppineet syömään kiinteää ruokaa ja jopa niin tehokkaasti, että mamman ruokakuppi piti siirtää pois, koska pelottomimmat vetivät surutta myös mamman ruokaa. Tämä johti kyseisillä yksilöillä ripuliin, joka saatiin kuriin kuitenkin maitohappovalmisteilla. Tällä hetkellä pennut saavat ruokaa 4 kertaa päivässä ja voi pojat, että tuota ruokaa kuluukin! Tilasin juuri ruokaa noin 50 kg edestä, mutta luultavasti saan tilata toisen mokoman ennekuin pennut ovat luovutusiässä. :)
Ruoka maistuu, myös mammallekin
Vaikka suurin osa ajasta menee edelleen nukkumiseen, niin pennuista on kehkeytynyt aikamoisia riekkujia. Lelut ovat alkaneet kiinnostaa ja sisarusten kanssa painitaan enemmän ja vähemmän tosissaan. Pahin riiviö on tällä hetkellä suklaakilpikonnatabbynaamio, joka saa kaikki muut pennut itkemään äitiä painimatsin päätteeksi. Se myös kaikista ahkerimmin yrittää tuhota kaikki leluhiiret :D
zzzzzzzz...
....nukkuminen on vaan niin kivaa....
..mutta kun leikitään niin se on mun lelu! Mä sanoin, että se on mun lelu!
Myös pentujen värit ovat alkaneet hieman selkiytyä tässä hiljalleen. Pienin tyttö on ollut melkein alusta alkaen selkeästi ruskeanaamio (sia n), mutta muiden kanssa on saanut sitten arvuutella. Kaksi poikaa eivät ole vieläkään saaneet väriä nenään, mutta korvien kärjet ovat muuttuneet vähän punertaviksi, joten ne ovat väriltään, joko punaisia (sia d) tai cremejä (sia e). Tämän lisäksi ne voivat olla tabbyjä, ainakin molemmilla näyttää olevan raitaa hännässä, mutta se jää vielä nähtäväksi. Kolmatta poikaa pidin pitkään lilanaamiona, mutta se näyttäisi olevan liian tumma lilaksi, joten nähtävästi pentupesässä pyörii yksi suklaanaamio (sia b) poika. Toinen tyttö osottautui kilpikonnanaamioksi aika varhain, johtuen pienestä vaaleasta läiskästä sen nenässä, mutta mikä kilpikonnanaamio ja millä värillä on ollut enemmän mysteeri. Aluksi se näytti lilalta, mutta nenän edelleen tummuessa ja muita kasvattajia konsultoidessa olen tullut siihen tulokseen, että se näyttäisi olevan suklaakilpikonnatabby naamio (sia h 21). Kasvatuksen kannalta tätä tyttöä on nyt odoteltukin ja nyt pitäisi pähkäillä jääkö se kotiin vai etsinkö sille sijoituskodin.
Värit alkavat pikkuhiljaa hahmoittua
Veljesten korvien kontrastierot, suklaa vs punainen (sia b ja sia d)
Tämän lisäksi pennuille pitäisi keksiä nimet, mutta pää lyö tyhjää, enkä ole saanut päähäni minkäänlaista teemaa. Pennut ovat syntyneet ihan joulun alla, joten jouluisat nimet voisivat olla tietysti yksi teema, mutta se ei jotenkin itsestä tunnu hirveän omaperäiseltä. Onneksi tässä on vielä vähän aikaa miettiä nimiä, ennenkuin pennut tarvitsee rekisteröidä.
Mamma on ollut koko ajan ihan super, mutta nyt imetyksestä johtuvat ripulikin on alkanut helpottaa. Pentujen siirtyessä kiinteään ruokaan niiden maidotarve on vähentynyt ja mamma on alkanut viettää enemmän aikaa myös pesän ulkopuolella. Tällä hetkellä mamma syö ihan mitä vain, ihan koska tahansa, joten varsinkin pentujen ruokinnan aikaan tarvitsee olla tarkkana siinä, että pennut syövät sen ruuan eikä emo! :D
Mamma ottaa rennosti, kun pennut nukkuvat
Lopuksi vielä vähän pentujen luonteista. Kaikki pennut ovat hyvin reippaita, mutta pienin ruskeanaamio tyttö on osoittautunut rohkeimmaksi. Se on aina ensimmäisenä tulossa katsomaan saisiko se jotain syötävää tai olisiko sille joku uusi lelu.
ruskeanaamio tyttö (sia n)
Kaikista leikikkäin ja porukan sähinäkähinä on kilpparityttö, jonka leikit ovat välillä vähän liiankin rajuja toisten pentujen mielestä. Se tuppaa myös änkemään itsensä pieninmpiin koloihin, joista sitä saa sitten pelastaa kerta toisensa jälkeen.
suklaakilpikonnatabbynaamio tyttö (sia h 21)
Porukan ujoin tai paremminkin harkitsevin yksilö on suklaanaamio poika. Se tulee katsomaan uutta viimeisenä ja sitä saa houkutella leikkeihin mukaan kauan, mutta kun se rohkaistuu leikkimään niin on ilo katsoa, kun toinen leikkii ja leikkii ja leikkii, kunnes väsähtää leikin keskelle.
suklaanaamio poika (sia b)
Punanaamio pojat ovat hyvin samankaltaisia tai sitten se johtuu siitä, että en vieläkään erota niitä toisistaan muuta kuin painon perusteella. Ne ovat uteliaita, leikkisiä ja niillä molemmilla on todella hyvä ruokahalu! Toinen punanaamioista oli syntyessään porukan pienin, mutta tällä hetkellä se painaa toiseksi eniten ja tämä toinen punanaamiohan on sitten porukan ison ja painavin :)
Punanaamio pojat (sia d)
Tässä kaikki tällä erää, mutta yritän päivitellä pentuesivua ahkerasti. Tällä hetkellä mielessä siintää jo pentujen nimeäminen, rokottaminen, rekisteröiminen, madottaminen ja ja ja... Eli paljon on vielä tehtävää, ennekuin nämä pikkupallerot pääsevät maailmalle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti