Ilouutisia tänään! Meille syntyi neljä siamilaista pikkuista eilen. Töppönen aloitti supistelut iltapäivällä, heti sen jälkeen, kun olin keskustellut CatVetin henkiläkunnan kanssa mahdollisesta hätäsektiosta, jos synnytys ei käynnisty. Meiltä löytyy siis viisas kisuemo. Supistukset alkoivat, mutta parin tunnin ähkimisen jälkeen ei ollut mitään näytettävää, joten lähdettiin tarkastamaan tilanne eläinlääkärille. Eläinlääkärillä todettiin, että pennut olivat suurelta osin kunnossa mutta yksi, joka oli tulossa synnytyskanavaan, voi jo vähän huonommin. Osoittautui, että pennut ovat isokokoisia, mikä johtuu luultavasti yliaikaisuudesta. Tämä tuotti emolle harmaita hiuksia, mutta eläinlääkärin avustuksella noin 10-15 min ähistelyn jälkeen putkahti maailmaan ensimmäinen pentu (luultavasti uros), joka oli yli 110 g painoinen. Pian tämän jälkeen tuli seuraava pentu, vielä isompi (yli 120 g), joka myös juuttui osittain synnytyskanavaan. Tämä seuraavakin saatiin ulos eläinlääkärin ja liukasteen avulla. Vielä pitäisi olla 2 pentua tulossa ja totesimme eläinlääkärin kanssa, että olisi parempi, että seuraavat pennut syntyisivät kotona, koska ne olivat vielä hyvinvoivia. Matkalla kotiin maailmaan putkahti hieman pienempi tyttö (106 g), jonka emo pesi ja hoiti kuntoon kuljetuksen aikana.
Viimeinen pentu osoittautui hankalimmaksi ja syntyi vasta pitkän ajan jälkeen. Pennun synnytys kesti noin 4 tuntia, joista noin 20 min pentu roikkui osaksi ulkona. Nähdessäni pennun sikiöpussin, tiesin, että nyt asiat eivät ole aivan kohdallaan ja ikuisuudelta tuntuneiden minuuttien jälkeen pentu vihdoin saatiin ulos nykimällä supistusten tahtiin. Pahin pelko osoittautui todeksi, kun synnytyksen ajan velttona ollut pentu ei liikkunut ollenkaan. Synnytys oli kestänyt sen osalta liian kauan ja pentu oli menehtynyt sen aikana. Valitettavasti tätä viimeistä emme saaneet pelastettua. Se olisi ollut uros ja painoakin oli yli 125 g, eli sekin kertoo, miksi sen synnyttäminen kesti niin kauan. Pentu pakattiin siististi boksiin ja vietiin eläinlääkäriasemalle joukkotuhkaukseen. :/
Onneksi kuitenkin 3 pentua selvisi ja nämä kolme voivat tällä hetkellä hyvin ja nauttivat iiisosta maitobaarista, joka emolla on tarjottavana. Pennut nimettiin nopeasti hupu-lupu-tupuna-ketjuksi, ja nyt vain odotellaan miten ne kasvavat! Tässä vielä parit kuvat pennuista ja raukeasta emosta!
Siinä ne mamman mussut on siististi rivissä ja vähemmän siististi!
Isoin poika, Hupu
Tyttö, Tupuna
Toinen poika, Lupu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti