6 kk hiljaiselon jälkeen vihdoin uusia kuulumisia

Viimeisestä päivityksestä on vierähtänyt aikaa jo 6 kk, joka taitaa olla pisin väli tämän sivuston ylläpidossa. Tässä välissä on sattunut ja tapahtunut paljon sekä kissojen osalta ja muutenkin perheen sisällä.

Suurin mullistus kissojen arkeen on kesäkuussa meille syntynyt tyttövauva, jonka kasvamista mahassa ei kukaan kissa tainnut älytä. Kisut tuntuivat olevan tyytyväisiä, kun useampi heistä mahtui nukkumaan kasvattajan päälle yhtäaikaa. :) Kissat ovat ottaneet uuden tulokkaan vastaan kiinnostuneina, mutta selkeästi se on myös lisännyt hieman jännitteitä kissojen välillä, joten feliway on pöhöttänyt asunnossa heti vauvan tulon jälkeen. Suurin ongelma vauvassa tuntuu olevan se, että itkiessään vauva kuulostaa hyvin paljon stressaantuneelta kissalta, ja tämä ajaa kissat etsimään syyllistä toisista kissoista ja täten johtaa jännitteisiin toisten välillä. Nyt 6 vko jälkeen kisut ovat alkaneet tottua vauvan itkuun ja tuntuvat jo hieman ymmärtävän, että tuo ääni lähtee tuosta ihmeellisestä pienestä ihmisestä. Eniten kissoja on miellyttänyt uusien nukkumapaikkojen ilmestyminen huusholliin. Varsinkin Jenkings on ottanut uudet nukkumapaikat ja uuden tulokkaan haltuun. :)

Nämä uudet nukkumapaikat on tosi kivoja!

Toi vauva on mukavan lämmin, kai tähän saa mennä nukkumaan?

Jo ennen vauvan syntymää kissalassa on sattunut ja tapahtunut. Jenkings kävi CFA-näyttelyissä Riihimäellä ja omistaja sai uusia kokemuksia erilaisesta näyttelyjärjestelystä. CFA-näyttelyissä kissaa ei itse esitellä tuomarille vaan kissa viedään numerollaan häkkiin, josta tuomari ottaa sen arvosteluun. Jenkings oli ainoa aikuinen colorpoint shorthair, joten se sai rodun parhaan tittelin jokaisesta 6 kehästä ja on näin olleen CFA Champion. Valitettavasti kisu ei saanut Champion (tai jotain) pisteitä, koska sen olisi pitänyt voittaa muita kissoja ja rotunsa ainoana edustajana tämä ei ollut rodun sisällä mahdollista. CFA:ssa jokainen tuomari myös valitsee kaikista arvostelemistaan kissoista 10 parasta, ja nämä saavat myös pisteitä, koska voittavat muita kissoja, jotka eivät tule valituksi. Oma kisuni ei tuonne kuitenkaan yltänyt, joten tämänkin vuoksi pistesaldo jäi nollille. Näyttelyistä jäi positiivinen fiilis, vaikka arvostelun puuttuminen hieman ärsytti. Tuomari siis arvostelee kissan, mutta omistaja ei saa siitä mitään seteliä tai kuule arvostelua, koska yleensä tuomarit arvostelevat suullisesti vain 10 parasta kissaansa. Jos kissasi siis ei ole missään kehässä 10 parhaan joukossa arvostelut jäävät väliin. Tuomareilta voisi kyllä kyllä näyttelyn lomassa kysyä mielipidettä kissasta, mutta Fifessä tämä on kiellettyä ja tuntui siksi väärältä. Overall, voisin käydä vielä uudelleen, mutta jotenkin Fife-näyttelyihin tottuneena ne toimivat mielestäni paremmin.

Täällä mä odotan arvosteluun pääsyä

Arvostelussa eri kehissä

Tää mun pesä on ihana turvapaikka omassa häkissä!

CFA-kokemuksen lisäksi olen käynyt Fife-näyttelyissä Tupunan ja Jenkingsin kanssa. Tupuna sai viimeisen Champion titteliin kuuluvan sertinsä Pirokin näyttelyissä Tampereella toukokuussa! Samassa näyttelyssä Jenkings sai ensimmäisen sertinsä ja samalla depytoi Fife-näyttelyissä. Molempien kissojen väritystä ja turkkia kehuttiin. Silmät olivat molemmilla liian dominoivat (varmaan liian isot ja pyöreät) ja korvat olisivat saaneet olla isommat ja alempana. Hyvä fiilis jäi arvosteluista ja molemmat kisut olivat nätisti näyttelyissä! Viimeisin näyttely, jossa Jenkings esiintyi oli vain pari päivää sitten Surokin kaapelitehtaan näyttelyissä. Siellä Jenkings sai viimeiset sertinsä ja valmistui Championiksi! Tällä kertaa kehuja tuli upeasta, sileästä turkista ja mahtavista sinisistä silmistä. TP-valintoihin Jenkings ei yltänyt, mutta se ei minua haitannut. Tämän lisäksi toinen tuomari huomautti Jenkingsin väristä, että se ei ole klassinen tabby vaan ticked-tabby (raidat näkyvät vain jaloissa ja päässä) ja kissan häntä kuulemma paljastaa sen hyvin selkeästi. Tätä olen itsekin jo arvuutellut, ja samaan hengenvetoon tuomari myös sanoi, että raitojen hentous muualla kropassa ei haittaa, koska kissan kuvio on ticked tabby.

Pirokin näyttelysaldo, Jenkingsin CAC-serti ja Tupunan CH-titteli

Tupunan ja Jenkingsin valmistumiskuohuvat matkalla Kaapelitehtaalle!

Lopuksi vielä pentusuunnitelmiin. Jenkingsille on löytynyt kolli, joten nyt odotellaan pikaista kiimaa, jotta saataisiin tyttö paksuksi. Tästä tulevasta yhdistelmästä tulossa kaikenvärisiä naamioita tabbylla tai ilman. Tupunalle mies on vielä mietinnässä, mutta mahdollisia ehdokkaita on jo tiedossa. Näiden ehdokkaiden kanssa tabbyja ei olisi tiedossa, mutta luultavasti kaikkia neljää pääväriä. Toiveissa on, että molemmat astutettaisiin viimeistään alkusyksystä ja pentuja saataisiin vielä tämän vuoden puolella.

Huh, tulipa pitkä kirjoitus, mutta kyllä puolen vuoden aikana on sattunut ja tapahtunutkin.

Miss Jenkings! Jotain raidallista atlantin toiselta puolelta ja hieman omakohtaisia kokemuksia tuontikisun hankinnasta

Eli pitkän odotuksen jälkeen vihdoin hän on täällä, eli kissalamme uusin vahvistus;

Melkatz Midnight Sun of Viitakon, Sia f 21

Tätä kaunotarta on odotettu loppukesästä asti Floridasta tänne Suomeen. Miamin matkan kylkiäisenä tämä vähän yli 6 kk pikkuneita matkasi kanssamme Suomeen. Kissa tulee Melkatz-kissalasta, joka on CFA kissala Floridassa ja siellä kasvatetaan lähinnä Colorpoint Shorthair kissoja (eli siamilaisia, joilla on tabby, kilpikonna tai punainen naamio). CFA luokittelee siamilaisiksi vain neljä pääväriä, ruskea-, suklaa-, sini- ja lilanaamiot, joten nämä erikoisemmat naamiovärit simskuissa ovat heidän mukaansa Colorpoint Shorthaireja CFA:n mukaan. Miss Jenkinsillä, (tai lyhyemmin Mittyllä) on suvussaa kuitenkin vain siamilaisia, joten vaikka se ei CFA:n normien mukaan ole siamilainen, omaan Fife kasvatukseeni se sopi vallan mainiosti.

Olen kasvattajana yrittänyt saada itselleni tabbynaamio tyttöä lähes kaikista pentueista, mutta sitä ei valitettavasti pentueisiini syntynyt. Tämän lisäksi Suomessa ei ole tällä hetkellä montaa puhdasta tabbysiamilaista jalostuksessa, joten mahdollisuudet saada tabbyja pentueisiin ovat suhteellisen heikot. Tämän takia mielessäni oli jo vähän aikaa kypsytellyt idea tuoda kissa ulkomailta. Miamin matkan realisoituminen heinäkuussa teki tilanteen teoriassa mahdolliseksi, Kyselyiden, muiden kasvattajien konsuloinnin  ja sukutaulujen tuijottamisen jälkeen löytyi Mitty. Mittyn avulla saisin kasvatukseeni kaipaamaani tabbya ja samalla toisin Suomeen hieman erilaisella sukutaululla varustetun siamilaisen, joka laajentaa puhtaiden siamilaisten geenipoolia.

Mitty on siis rekisteröity CFA:n, joten ensimmäiseksi minun pitää rekisteröidä se Fifeen, jotta voin edes miettiä kasvattamista. Se on todettu PRA negatiiviseksi, mutta siitostestien yhteydessä varmistan sen vielä verikokeesta (ensimmäinen testi on otettu poskisolunäytteestä).

Miss Jenkins ottaa rennosti rankan matkan jälkeen

 Vaikka kaikki kuljetuksen ja Suomeen tuomisen kanssa menivät hyvin, niin tämän pitkän prosessin edetessä huomasin, että kissan tuominen ulkomailta vaati paljon viitseliäisyyttä ja verrattain paljon myös rahaa. Ensinnäkin kissan tuonti USA:sta vaatii sitä, että ottaa selvää mitkä kaikki asiakirjat ja rokotukset kissalla pitää olla, että sen ylipäätään saa tuoda Suomeen. Tämän lisäksi täytyy löytää kasvattaja, joka haluaa myydä kissan ulkomaille ja se voi olla hankalaa ja monet kasvattajat pyytävät ulkomaille myymistää pennuista kalliimman hinnan. Tähän päälle pitää ottaa huomioon myös kissan tuontikulut joko rahdin kautta tai itse tuomalla lentokoneessa. Tämän lisäksi pitää ottaa myös huomioon mahdolliset uudelleen rekisteröintikulut, tms. jotka kasvattavat tuotikissan kuluja entisestään. Kun nämä kaikki ottaa huomioon on ihan ymmärrettävää miksi tuontikissojen käytöstä jalostuksessa pyydetään isompia maksuja.

Tämän lisäksi tuontitavaran kanssa saa olla tarkkana, koska ostopäätös tehdään lähinnä kuvien ja videoiden kautta. Tämän lisäksi kun kyse on kissoista, jotain kompromisseja voi joutua tekemään, koska kukaan ei voi taata, että tähän pentueeseen syntyy juuri sellainen pentu, jonka sinä haluat. Itselleni kompromissi oli hankkia kilpikonnatabby tyttö, mieluiten olisin ottanut ihan vain tabbytytön, mutta niitä ei ollut tarjolla tai muutenkaan edes tulossa, joten oli päätettävä otanko kilpikonnatabyn vai en pentua ollenkaan. Tämän lisäksi ainakin siamilaisilla, eri järjestöt painottavat eri ominaisuuksia. Fifessä haetaan paljon tyypikkäämpää pään muotoa ja isoja korvia, mutta kissan väristä annetaan paljon anteeksi varsinkin kissan vanhetessa. CFA:ssa sen sijaan kissojen silmien ja turkin väriin kiinnitetään enemmän huomiota ja tähän pyritään myös jalostuksessa. Mittyn silmien väri ja turkin sileys on enemmän kuin upea, mutta korvat voisivat olla vähän isommat ja silmät eivät niin pyöreät.

Skarppina ja vähemmän skarppina

Kaiken kaikkiaan olen tuontikissaani hyvin tyytyväinen ja ettävihdoinkin sain  Miss Jenkinsin kotiin asti. Nyt sormet ristissä odotellaan myös tälle pikkukissalle kiimaa ja muutenkin hyvää tulevaisuutta.

Odottavan aika on jälleen kerran pitkä...

Hei taas!

Tupunalle tuli menestystä Turun kissanäyttelyiden avoimesta luokasta! Se voitti sertikisan ja sai sertinsä ja samalla se oli myös värin paras eli BIV! Todella hyvä saavutus pikkukissalta, joka näyttää kotona niin vaatimattomalta ja tummalta, kun sitä vertaa meidän mummokissa Enniin.

Kuten kuvasta näkyy syöminen on mukavaa edelleen

Pentuesuunnitelmat ovat taas nytkähtäneet askeleen verran eteenpäin, koska ainakin Tupunalla on nyt ollut ensimmäinen kiima. Hieman sai miettiä, että mikä sillä nyt on kun piti kiehnätä ja muuta, mutta kiimalta se ainakin parin päivän ajan vaikutti. Nyt näyttäisi siis siltä, että Tupuna pitäisi astuttaa seuraavan vuoden alussa, kunhan uutta kiimaa pukkaisi... Tätä kiimaa siis on tässä syksyn päivät jo odoteltu, eli siksi tämä on hyvin mieleinen uutinen.

Tupuna, pikkukisu

Olin tuossa työmatkalla ja bongasin mitä ihanimman jouluneuleen, ja eihän sitä voinut olla ostamatta! Tupuna ja neuleen kissa ovat aivan kuin kaksi marjaa, vai mitä?

Lopuksi vielä rauhaisaa joulun odotusta kaikille ja ihanaa uutta vuotta. Minulla on toiveet jo uudessa vuodessa, ja toivon, että kaikki menee hyvin ja tammikuussa 2016 meiltä löytyy jotain raidallista ja sinisilmäistä kotoa! Ja toivottavasti se tulee toimeen nykyisten kisukamujen kanssa. ;)

Hyvää joulua kaikille ja rauhaisaa uutta vuotta 2016!

Syksy tulee ja aika rientää....jälleen...

Hei taas!

Nyt on jo lokakuu ja aika on taas mennyt kuin siivillä. Pikkukisu Tupuna on kasvanut kauhiasti ja menee seuraavan kerran näyttelyihin jo avoimeen luokkaan! Kunhan tosiaan pääsisin nyt edes näyttelyihin. Olin jo ilmoittanut kissan Rurokkiin, mutta valitettavasti Tupunalle tuli kauhea silmätulehdus juuri tuolloin, joten emme päässeet näyttelyihin. Nyt olen katsellut seuraavia näyttelyitä ja tällä hetkellä ne täyttyvät niin nopeasti, että ei meinaa keretä kissaa ilmottaa! Seuraavan kerran pitäisi mennä Turkuun, luultavasti sunnuntaiksi. Kunhan saisin nyt vain ilmoitettua kisun sinne, ennenkuin näyttely täyttyy. Tupuna on varsin sievä pikkukissa, mutta sen naamion väri saisi olla parempi. Tuntuu siltä, että naamio meni vähän huonommaksi sairastamisen jälkeen, joten en tiedä voihan nuo valkoiset karvat olla jotain stressireaktiotakin, mene ja tiedä...

Laitettiin taas kylpyammeen lämmitys päälle ja selkesti kissat ovat huomanneet tämän. Kaikki lähestulkoon jonottavat pääsyä lämmitetyn ammeen päälle. :)

Ykä on nyt leikattu ja toivottavasti saamme vielä 2 pentuetta, joissa Ykä on isänä! Ykä meni kollittelusta tai siitä johtuneesta syömättömyydestä todella huonoon kuntoon ja joutui ihan nesteytykseen asti, joten päätin, että nämä pentueet saavat olla viimeiset. Syyskuun viimeisellä viikolla Ykältä lähtivät kulkuset ja se voi hyvin kastraattina. Tämän lisäksi Ykän elämää on rikastuttanu nyt Ykän pentu X, joka on aivan ihastuttava tapaus! Kävin katsomassa Ykää ja tässä pari otosta! Tässä myös pari otosta Ykän pennusta, ei se omena kauhean kauas puusta putoa?

Isä-mies Ykä

Ykän kaveri, mini-me

Kasvattajarintamalla myös kuhisee, koska minulla on hieman tuontisuunnitelmia! Jos kaikki menee putkeen, niin saatte lisätietoja uudesta tulokkaasta tammikuussa!

Kissanäyttelyt: KES-KIS ja SUROK

Hei taas!

Tupunan ensimmäiset näyttelyt KES-KIS:ssä menivät loistavasti, lauantaina pikkukisu oli EX1 ja sunnuntaina EX1 ja tuomarin paras (NOM)! Sunnuntain paneelissa oli vastassa kaunis valkoinen balineesi, joka vei voitoin, mutta pikkukisu käyttäytyi niin mallikkaasti, että ei haittaa tuo ollenkaan. Puskutraktori nimensä mukaisesti halusi vain olla sylissä paijattavana. Ei minkäänlaista merkkiäkään stressaamisesta! Lauantaina mukaan tullut Kide oli vähän toista maata ja jännitti hirmuisasti. Tästä huolimatta Kide valmistui Premioriksi (eihän siinä mennyt kuin 8 vuotta :))! Tässä parit kuvat kisuista KES-KIS:stä

Kide menestyi sekä veteraaneissa ja sai Premier-tittelinsä!

Tupunan mielestä EX1 ruusuke maistuu hyvältä ja omistajan mielestä kultahippu skumppa!

Tämän lisäksi käytiin nyt sitten Surokissa yhtenä päivänä Hämeenlinnassa. Olisin ilmoittanut kisut molemmille päiville, mutta lauantai oli mennyt jo täyteen niin onneksi kisut pääsivät sunnuntaiksi näyttelyyn. Ykällä ei ollut maailman paras päivä ja hänestä kyllä näki sen. Sertinsä hän sai, mutta tuomari ei halunnut kisua tuomarin paras valintaan, koska Ykä oli niin pahalla päällä. Hyvä päätös tuomarilta ja Ykäkin sai sitten loppupäivän saidatella rauhassa. Tupuna oli täysin Ykän vastakohta ja jännityksestä huolimatta pysyi koko päivän puskutraktorina! <3 Ja menestystä tuli myös: pikkukisu oli EX1 ja tuomarin paras pentu (NOM) ja tämän lisäksi vielä värin paras (BIV) kovassa seurassa! Aivan mahtavaa pikkukisulta!

Hähhää, lällälää, mä näytän sulle kieltä!

Josko mä nyt saisin sen lelun kiinni?

Pikkukisu ei jaksanut poseerata enää ruusukkeiden kanssa

Yksy-pyksyllä ei ollut paras päivä, märisijä sturdissa

Lopuksi vielä pari edustuskuvaa pikkukisusta paneelissa, jossa Tessa otti kuvia

Moikka, mä oon Tupuna, kuka sä oot?

Siniset säihkysilmät ja katse kaukaisuuteen

Niin se aika rientää ja bloggaaminen unohtui...

Hei taas pitkästä aikaa!

On muka ollut niin kiire, että en ole kerennyt tännekkään kirjoittaa. No edelleen parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)

Paljon on tapahtunut tässä välissä. Ensinnäkin pojat ovat muuttaneet uuteen kotiinsa. Kyllä, luit oikein, kotiinsa. Kävi niin ihanasti, että pennuille löytyi yhteinen koti ja ovat olleet hyvin tyytyväisiä, että ottivat molemmat, eivätkä vain yhtä. Kuulemma ovat niin seurallisia ja leikkivät toistensa kanssa koko ajan, että olisi ollut melkein sääli erottaa pojat. Minulle tämä oli todellinen helpotus, koska minä tiedän millainen riippakivi ainoana kissana siamilainen/itämainen osaa olla. Pojat ovat viihtyneet paremmin kuin hyvin ja olen todella onnellinen ensinnäkin siitä, että päätyivät samaan kotiin ja vielä enemmän vielä siitä, että uusi koti on mitä parhain ja siellä kissoista pidetään hyvin huolta. Tässä kuvassa vielä kaikki kolme ennen poikien lähtöä uusiin koteihin.

Tämän lisäksi Töppösen sijoitussopimus päättyi ja se muutti kastraattikissaksi Tarjan luokse Turkuun. Töppesen luonne on kultaa ja se hoiti pennut erinomaisesti. Onneksi Tupuna jäi meille kotiin, niin ikävä ei ollut niin paha, ja siitäkin on kuoriutunut aikasmoinen leidi! Tässä pari hieman päivitetympää kuvaa Tupunasta, tänä viikonloppuna käydään myös ensikertaa näyttelyssä!

                                       Tarkkana!                                       Meidän rahka-ahne SYS

Mitä asiaa, meitsillä oli juuri menossa kauneusunet!

Mennään tosiaan Kes-Kisin näyttelyyn Jämsään ja siellä sitten saadaan hieman palautetta neidin ulkonäöstä ja katsellaan miten puskutraktori pärjää muiden kissojen vilinässä. Myös Kide lähtee mukaan, jos se vaikka hieman auttaisi pikkukissaa ensimmäistä kertaa näyttelyissä.

Tämän lisäksi kollirintamalla tapahtuu, eli Viitakon Ykä valmistui International Championiksi Tallinnassa vappuna! Hieno saavutus Ykälle ja Jenaille! Olin ensimmäistä kertaa Tallinnassa näyttelyissä ja Jenai suostui tulemaan mukaan! Nyt sekin on koettu ja on helpompi lähteä uudelleen jos on tarvetta. Ykä on kauheasti miehistynyt ja näyttelyissä kiinnosti vain tytöt tällä kertaa. Täytyi ison miehen myös uhitella pojille, mutta muuten se käyttäytyi varsin mallikkaasti.

Ykä chillailee hytissä

IC Ykä Tallinnassa

IC-tittelin lisäksi on tapahtunut muutakin merkittävää! Ykästä on tullut ISÄ! Twist-Tiramisun kissalan Twist-Tiramisun Rapunzel pyöräytti 4 poikaa, joiden isinä on meidän Ykä! Mahtava saavutus, mutta nyt kun miehuus on saavutettu on myös pissiminen alkanut lisääntymään, joten kuumeisesti, etsin Ykälle nyt pure simskutyttöä, joka olisi vielä kiimassakin.

Luultavasti ilmoitan seuraavaksi kissoja Hämeenlinnan Surokin näyttelyyn. Täytyy katsoa ketkä sinne lähtevät mukaan, veikkaan Ykää ja Tupunaa. 

Pentujen kodit tiedossa!

Hei jälleen kerran!

Pennuista ei ole tullut hirveästi kyselyitä, mutta kyselyt, joita on tullut ovat olleet mukavia. Itseasissa kävin niinkin mukavasti, että molemmat pojat löysivät yhteisen kodin. Tämän lisäksi sovittiin uuden omistajan kanssa, että varhaiskastroin molemmat pojat, koska ne menevät lemmikeiksi. Tällä tavoin pennut pääsevät uuteen kotiin jo valmiiksi leikattuna, eikä minun tarvitse stressata myöhemmin siitä, onko ne leikattu vai ei. Tämän lisäksi jätän pentueesta tytön itselleni, jonka kanssa on sitten tarkoitus käydä näyttelyissä ja myöhemmin saada pentujakin aikaiseksi. :)

Sitten muihin pentukuulumisiin, eli pennut jatkavat kasvamistaan ja ovat jo noin 1 kg painoisia möllyköitä. Lupulla oli paha silmätulehdus, johon tarvittiin kahta eri antibiootti pidempinä kuureina (10 päivää). Uusin antibioottikuuri auttoi ja nyt silmät näyttävät terveiltä. Tämän vuoksi pentujen rokottaminen on hieman viivästynyt ja ne rokoitetaan ensimmäisen kerran toivottavasti niiden ollessa 11 viikkoa. Tämän lisäksi pentujen rekkarit ovat saapuneet ja Lupun väri muuttui sinitabbynaamiosta ruskeatabbynaamioksi.  Pennuista on tullut yksiä riiviöitä; ne säntäilevät sinne tänne, purevat varpaasta ja riekkuvat sohvassa tai raapimispuussa. Tässä pentujen tyylinäytteet leikkiessä!

Mä syön tän juuttinarun ny!

Tai sit mä vaan kiusaan siskoa!

Mamma valvoo pentujen leikkejä

Leikkien lomassa täytyy vähän peseytyä...

...jotta jaksaa taas seurata lelua tikkana!

Hei mä kiipeen 1

Hei mä kiipeen 2

Pentu putkessa

Mamman kanssa katsellaan ulos

Seurataan huiskalelua

Kaikki kolme pesässä

Yksi lähti ja pojat jäi

Mä syön tän pesän!

Tämä postaus oli enemmän kuvapainoitteinen, mutta toisaalta kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa vai miten se meni? Tässä kaikki tällä kertaa.