perjantai 18. toukokuuta 2018

Pennuilla on nimet ja yksi pennuista varattu (pennut 6,5 vko)

Hei taas!

Pennut ovat taas viikon vanhempia ja nyt niillä on nimet. Koska pennut syntyivät toisena pääsiäspäivänä niin päätin, että niiden nimet liittyvät jotenkin pääsiäiseen. Aluksi mietin pääsiäisherkkuja, mutta Viitakon Mämmituokkonen tai Viitakon Pääsiäismuna eivät kuulostaneet hyviltä :D Lopulta löytyi kaikille omaan korvaan kivalta kuulostavat nimet ja ne ovat Viitakon Lankalauantai, Viitakon Rairuoho, Viitakon Pajunkissa ja Viitakon Virvon Varvon.

Pentuset nukkumassa

Meillä on käynyt myös pari pentukatsojaa ja pennut ovat käyttäytyneet varsin mallikkaasti. Lapsiperheessä kasvaessaan, ne ovat tottuneet koviin ääniin ja ehkä välillä myös hieman rajumpaan käsittelyyn. Lapsemme on ollut pennuista kovasti innoissaan ja kantanut niitä ahkerasti vessaan tai nukkumaan pesään. Kaikkea tätä on koko ajan valvottu ja pyritty opastamaan oikeaa tapaa silittää ja kantaa pentuja. Jos meno on yltynyt liian riehakkaaksi pennut usein poistuvat itse paikalta ja vanhemmat vievät taaperon toisaalle rauhoittumaan. Tämän lisäksi pennut myös itse osoittavat, milloin silitys on hieman liian rajua tai kantaminen epämukavaa. Lapsen lisäksi pennut ovat nyt tutustuneet myös erilaisiin siivousvälineisiin ja imurin tulo huoneeseen aiheuttaa usein tälläisen reaktion :D

Välillä kun jännittää pitää laittaa häntä pulloharjaksi (Viitakon Rairuoho)

Olen jo aiemmin maininnut, että näiden pentujen kanssa on ollut suhteellisen helppoa ja sitä se on edelleen. Vaikka hiekkalaatikoita saa tyhjäillä tälläisen köörin kanssa aamulla ja illalla, niin kaikki pissat ja kakat löytyvät sieltä vessa-astiasta mikä on ihanaa! Pennut eivät ole vielä paljoa tutustuneet pehmeään sänkyyn tai mukavaan sohvaan, joten tämä voi olla syynä miksi tarpeet tehdään oikeaan paikkaan :D 
Hei, mä oon vessassa! Mitä sä kuvaat!! (Viitakon Lankalauantai)

Kuten mainitsin pentuja on käyty katsomassa ja ensimmäinen pentu on nyt myös varattu, eli Viitakon Virvon Varvon aka vasen tassu vatanen! Nimet ja uudet kuvat on päivitetty pentue-sivuille. Tässä kaikki tältä erää. 

tiistai 8. toukokuuta 2018

Pennut 5 vko ja värit alkavat selkiytyä

Moikka taas!

Pennut kasvavat hurjaa vauhtia ja ovat jo oppineet käymään hiekkalaatikolla ja syömään babypateeta! Tämän lisäksi pentujen värit alkavat selventyä ja näyttää siltä, että tässä pentueessa ei ole raitapöksyjä vaan kaikki näyttäisivät olevan klassisia naamiovärejä. Pentueesta löytyy nyt kaksi ruskeanaamiota, yksi sininaamio ja yksi suklaanaamio. Tässä parit kuvat edellisviikolta




Täytyy levätä paljon, että jaksaa syödä ja leikkiä!

Tämä pentue on ollut nyt aivan ihana, koska pennut kasvavat ilman apua ja pennut ovat myös olleet terveitä. Pennut ovat vielä eristyksissä keittiössä ja nyt mamma on alkanut karkailla oven raosta heti kun silmä välttää. Ehkä oven toisella puolella on paremmat pöperöt tai sitten mamma vain haluaa vapaata pennuista, mutta sen kanssa saa olla tarkkana. Eristämistä vaikeuttaa myös tuo meidän taapero, joka osaa avata ovet, mutta ei läheskään yhtä hyvin sulje niitä. Tämän vuoksi pennut pyritään rokottamaan ensimmäisen kerran vähän aiemmin, ja lopulta pennut saavat kolme rokotetta.


Mamman mielestä se voisi välillä jo käydä rilluttelemassa ilman pentuja

Kaikki pennut etsivät omia lemmikkikotejaan ja niitä voi tulla tästä eteenpäin katsomaan. Tällä hetkellä ne ovat ehkä suloisimmillaan!

lauantai 28. huhtikuuta 2018

Pennut ovat jo yli 3 vko

Hei taas hieman lyhyemmän tauon jälkeen. 

Pennut kasvavat kovaa vauhtia ja niiden kehitys on todella huimaa. En muistanutkaan kuinka nopeasti kissanpentu yrittää kävellä ja tutkailla ympäristöä. Tällä hetkellä meillä on jo ensimmäinen pentu lähenyt pesän ulkopuolelle! Ei ole näin tainnut käydä edellisissä pentueissa. :) Lisäksi pari rohkeaa on myös jo maistellut pentupateeta ihan itse!



Ensimmäinen rohkeni jo sturdipesän ulkopuolelle (Vasen tassu vatanen)

Samalla myös pentujen värit ovat alkaneet selkiytyä, mutta vieläkään en ole täysin varma väreistä. Luultavasti pentueessa on ainakin yksi sini-tai ruskeanaamio ilman kuviota. Toiset pennut ovat luultavasti sini-tai ruskeatabbyja ja kaikista vaalein pentu suklaatabby. Tämä siis tarkoittaisi myös sitä, että pentujen isä Nacho (Viitakon Aamunkajo) kantaa tabbykuviota.


Pentujen värit tulevat päivä päivältä paremmin esiin

Kaiken tämän hulinan päälle pitäisi keksiä pennuille myös nimet. Nimet tulevat luultavasti liittymään pääsiäiseen, koska pennut syntyivät sillon. Nyt täytyy laittaa mietintämyssy päähän, jotta pennut saavat sitten kivat nimet.



Syöminen on edelleen kivaa ja syömisen jälkeen voi mennä ruokalevolle

Tässä kaikki taas tältä erää, myös pentuesivu on päivitetty!

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Pitkän hiljaiselon jälkeen: Meillä on pentuja!!!

On kulunut luvattoman pitkä aika siitä kun olen viimeksi päivittänyt blogiani ja pahoittelut siitä...

Elämä pienen lapsen kanssa ja työn sovittaminen päiväkotielämään on vienyt paljon enemmän energiaa ja kissajutut ovat nyt jääneet vähän vähemmälle. Näyttelyissäkään ei ole nyt käyty, kun molempien daamien kanssa pitäisi lähteä ulkomaille, koska ne ovat sertijumissa Suomessa.

No sen enempää en enää selittele vaan iloisempiin aiheisiin eli pentuihin. Tällä hetkellä pentukopassa tuhisee 4 tyytyväistä siamilaispoikaa, jotka ovat kasvaneet ilman mitään ongelmia. Vaikka pennuilla on kaikki hyvin, niin synnytyksessä oli tälläkin kertaa hieman ongelmia. Nämä neljä pentua syntyivät todella helposti, mutta synnytyksen jälkeen tunsin vielä yhden pennun emon mahassa. Seuraavana päivänä kävimme tarkastamassa tilanteen ja kohdussa oli vielä yksi pentu, joka oli hengissä. Pentua yritettiin aluksi saada lääkkeillä ulos kohdusta, mutta emo ei synnyttelemään ryhtynyt, joten emo päätyi sektioon. Valitettavasti pentua ei saatu pelastettua, mutta syy syntymättömyyteen selvisi. Kohdussa oli nimittäin vielä toinen muumiopentu, joka oli jo osittain hajonnut. Tämä pentu oli toisen pennun edessä kohdussa ja näin esti pennun syntymän. :( Onni onnettomuudessa oli se, että leikkauksen yhteydessä nähtiin toinenkin pentu ja saatiin molemmat ulos kohdusta ja näin minimpitiin mahdollinen kohtutulehdus. 

Mamma ja pikkuiset tyytyväisinä

Leikkauksesta huolimatta mamma on hoivannut pentuja todella hienosti ja kaikki on mennyt hyvin. Pennut ovat siis Tupunan (Viitakon Matami Mimmi) ja niiden isänä on Pontus, nykyään Nacho, eli Viitakon Aamunkajo. Kaikkien korvat ja nenät ovat alkaneet jo tummua, joten luultavasti pennut ovat joko ruskea- tai sininaamioita. Itse toivoisin, että joku olisi tabbynaamari, mutta sen kehittymistä pitää seurata vähän pidempään.

Tässä parit kuvat pikkuisista
Poika 1, Sia n/a

 Poika 2, Sia n/a

Poika 3, Sia b/c

Poika 4, Sia n/a

Nyt toivotaan, että kaikki menee yhtä hyvin kuin tähänkin asti ja pennuista kasvaa hyvinvoivia pikkukisuja!

torstai 13. heinäkuuta 2017

Näyttelykuulumiset ja muutakin kivaa...

Hei taas ja pitkästä aikaa näyttelykuulumisia!

Kes-Kis järjesti näyttelyn ja vihdoin toteutui kauan haaveiltu vanhojen nelosten (itämaisten rotujen siis) BreedBIS Siam-Orientin järjestämänä. Koska tälläinen vihdoin järjestettiin oli minulla mukana 3 kissaa. Täytyy todeta, että jo 3 kissan kanssa oli sellaista hulinaa TP-valinnoissa ja muutenkin arvosteluissa, että en tiedä miten ihmiset, joilla on mukanaan esimerkiksi 5 kissaa, selviävät! :)

 Päästiin paikan päälle!

Tupunalla (Viitakon Matami Mimmi) oli edessä sertikisa, eli se kilpaili toisen saman luokan kissan kanssa kumpi ansaitsee kyseisen luokan sertin. Tupuna voitti kisan ja sai CACIB-sertin ja jäi näin ollen sertijumiin Suomessa. Tupunan pitäisi siis saada seuraava sertinsä ulkomailla, jotta se voi valmistua seuraavaan luokkaan eli International Championiksi (IC). Jenkingsin (Melkatz Midnight Sun of Viitakon) oli ainoa kilpikonnatabbynaamio, joten se sai sertinsä ja kunniamaininnan päivän parhaasta turkista! TP-valinnossa molemmat tytöt tippuivat ensimmäisinä, mutta olen tyytyväinen, että molemmat saivat sertinsä ja tuomareilta hyvät arvostelut.

Pikkumies eli Pontus (Viitakon Aamunkajo) oli viimeistä kertaa pentuluokassa. Tuomarin mukaan poika olisi voinut hyvinkin olla jo nuorissa, mutta menköön tämä kerran vielä pennuissa. Pontus sai hyvän arvostelun ja kovasti kehuttiin sen piiiitkäääää häntää. Häntä kuulemma jatkuu vaan ja siinä on ihana väritys. Lisäksi kehuja tuli silmien väristä ja lihaksikkaasta vartalosta. Korvat olivat vähän pystyt ja pää näyttää nyt hieman pieneltä kroppaan verrattuna, mutta luultavasti se tasoittuu ajan myötä. Pontus hävisi TP-valinnat 5 kk pitkäkarva itämaiselle, mutta onneksi TP-valinnoista saatiin parit hyvät kuvat. Pontuksen kuvista isot kiitokset Krista Jännärille!

 Syliapina (Viitakon Aamukajo)

Mä vaan venyn ja venyn ja venyn....

Loppu hyvin ja kaikki hyvin. Näyttelyistä jäi hyvä mieli ja oli mukava nähdä niin paljon vanhoja nelosia samassa näyttelyssä. Lisäksi koska kyseessä oli BreedBIS näyttely, itämaiset rodut arvosteltiin ensimmäisenä mikä oli virkistävää. 

Kaikkemme annettiin, joko täältä kohta pääsee pois?

Lopuksi vielä ilouutinen, eli Pontukselle on löytynyt sijoituskoti! Pontus muuttaa Riihimäelle ihanaan kotiin, jossa on paljon kissatietämystä jo entuudestaan! Olen niin iloinen, että tälläinen ratkaisu löytyi ja asia saatiin sovittua! Sijoituskodilla oli vain yksi ehto, joka johti siihen, että minulla on nyt kasvattajanimianomus myös CFA:n puolella. Tämän jälkeen siis Pontus rekisteröidään vielä CFA:n alle ja nyt sitten minullakin on kasvattajanimi myös CFA:n puolella. Lopuun vielä Pontuksen parhaat osat lähemmin tarkasteltuna :)

Tiikerijätskitikku, eikun....

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Pennut 6 kk, Pontus on mahdollisesti löytänyt sijoituskodin!

Hei taas!

Pennut ovat jo 6 kk ja aika rientää vauhdilla. Iloisia uutisia, koska Tuima ja Masi ovat löytäneet sen oman ihanan kodin! Pennuista tuli turkulaisia ja ne menivät uuteen kotiin leikattuina. Leikkaus sujui todella hyvin ja viikon kuluttua leikkauksesta molemmat pennut olivat jo aivan normaaleita. On se ihmeellistä miten pennut noin nopeasti parantuvat tuollaisista toimenpiteistä!

Tuima käytti leikkauksen jälkeen viikon verran verkkopukua

Päivä leikkauksen jälkeen (Masi ja Tuima)


Masi (ylhäällä) ja Tuima (alhaalla) pari päivää ennen uuteen kotiin lähtöä. Parissa viikossa Tuiman haava oli parantunut lähes kokonaan!



 Viitakon Aamunkajo etsii sijoituskotia, ja tällä hetkellä sellainen on mahdollisesti löytynyt! Poika on aivan ihana ja mielestäni huvittavinta siinä on ääni. Miten poika voi olla uskottava kolli, kun sen suusta tulee vain miu miu? Missä on kunnon mörinä ja ölinä, johon olen aiemmin törmännyt? Kyllähän tuo ääni voi vielä ajan kanssa mörentyä, mutta nyt poika komentaa vain kimeästi sanomalla miu miu. :)

Pontus 6 kk parvekkeella

Tälläistä tällä kertaa, palaamisiin uudelleen, kunhan suunnitelmat selkeytyvät!








sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

2 pentua lensi pesästä, 3 vielä jäljellä, Pennut 16 vko

Hei!

Tällä viikolla on ollut ristiriitaisia tunteita, koska ensimmäiset pennut ovat lähteneet pentupesästä!  Pennut saivat tällä viikolla tehosterokotukset ja samalla myös eläinlääkäritodistukset. Pennut olivat eläinlääkärillä niin hienosti, kukaan ei sähissyt ja kaikki ottivat tilanteen hyvin rauhallisesti. Tehosterokottetta yksikään pennuista ei tainnut huomata edes pistettävän. Nämä pennut ovat yllättäneet minut aina uudestaan ja uudestaan, koska ne ovat vain niin pirun reippaita ja itsevarmoja. On vain niin ihanaa, että tuollainen eläinlääkärikäyntikin sujui kuin oppikirjassa, eikä siitä tarvinnut ottaa kasvattajana stressiä.

Ai ollaaks me lähdössä jonnekin?

Mut täytyyhän meidän syödä jotain ennekuin mennään.

Pennuista 2 on myyty ja ne lähtivät tällä viikolla uusiin koteihin. Ensimmäisenä lähti ruskeanaamio tyttö, Viitakon Aamuyö AKA Martta. Martta muutti Tuusulaan ja siellä oli hänelle kaverina itämaiskastraattipoika. Martta on ollut kaikista rohkein pennuista ja muutenkin ruoka-aikaan pitänyt puolensa sen isompia veljiä vastaan. Tämä tuli myös ilmi uudessa kodissa :) Rauhallinen itisherra tuli nätisti haistelemaan ja samalla sähisi vähän pennun suuntaa. Tästä suivaantuneena Martta nosti karvat pystyyn ja päätti poksahtaa uuden kaverin suuntaan. Onneksi itisherra päätti poistua vähän kauemmaksi ja loukattu Martta puhisi ja murisi jonkin aikaa pöydän alla ennenkuin leppyi ja lähti tutkimaan uutta kotiaan paremmin. Tällä hetkellä Martan ego on alkanut pehmentyä ja uuden kaverin kanssa on voitu jopa jo nukkua suht lähekkäin.


Viitakon Aamuyö, Martta


Viikonloppuna lähti toinen pennuista eli suklaanaamiopoika Viitakon Aamuhämärä eli Paavo. Paavo muutti Vantaalle ja siellä odotti kaverina luppakorvakani. Kani oli alkuun myös vähän pelottava omassa häkissään ja Paavo päätti luikkia hitaasti kauemmaksi, ettei vain kani huomaisi. Paavo oli uudessa kodissa myös hieman hämillään, kun sisarukset eivät olleetkaan mukana, mutta pian se jo tutkaili asuntoa ja varsinkin vessaa. 

Paavo, Viitakon Aamuhämärä

Tällä hetkellä loput kolme pentua (Viitakon Aamutuima, Aamunkoitto ja Aamukajo) vielä etsivät itselleen sitä ihanaa, omaa kotia. Pennut ovat jo niin isoja, että ne voivat lähteä uuteen kotiin vaikka heti. Loppuunhaluakin nyt kertoa lopuista pennuista ja laittaa paljon kuvia, jotta niillekin löytyisi se oma, rakastava koti!

Kolmikko nukkumassa

Toinen tytöistä eli suklaakilpikonnatabbynaamio Viitakon Aamutuima AKA Tuima on kilpikonnamaiseen tapaan hyvinkin kekseliäs kissanalku. Se haluaa leikkiä kaikella mahdollisella ja tulee usein tsekkaamaan mitä teen, jos olen eri huoneessa. Se saa usein myös hepuleita ja juoksee ympäri kämppää esimerkiksi leikkihiiri suussa. Siltikin tämä pikkukissa rakastaa hellyyttä ja on usein ensimmäisenä tulossa syliin, jos päätät istahtaa esimerkiksi sohvalle tai vaikka vain ruokapöytään. Tuima etsii itselleen lemmikkikotia, jossa voisi mielellään olla kissakaveri, mutta se ei ole välttämättömyys.


Viitakon Aamutuima, Tuima



Toinen punatabbynaamio poika, Viitakon Aamunkoitto eli Masi on ollut pentueen epäonnisin kaveri, mutta samalla myös aikamoinen sissi. Niinkuin olen jo aiemmin kertonut Masi joutui mahaleikkaukseen ollessaan 6vko, mutta selvisi isosta leikkauksesta kuin säikähdyksellä. Tämän lisäksi flunssa iski siihen pahasti ja sen toipuminen siitä kesti yllättävän pitkään. Näistä edesottamuksista huolimatta se on pentueen riehakkain ja tulee usein lelun kanssa jalkoihin, jotta voi "vahingossa" hieman jyrsiä samalla varpaita. Masi myös yleensä ilmoittaa itsestään maukumalla, jos se jää jonnekin yksin tai ruokaa ei ole lautasella silloin kuin herralle sopisi. Masi hakeutuu syliin aina silloin tällöin, mutta se on selvästi kaikista vähiten "sylikissa" tarkoittaen sitä, että sen ei tarvitse olla sylissä aina kuin mahdollisuus vain tulee. Masi etsii itselleen lemmikkikotia.


Viitakon Aamunkoitto, Masi


Viimeisenä muttei vähäisimpänä on toinen punatabbynaamio poika Viitakon Aamunkajo eli Pontus. Pontus on koko pentueen lupaavin pentu ja oikea show stara. Se juttelee paljon ja on oikea syliapina. Monesti se tulee viereen ja maukuu pienellä äänellään, että ota minut syliin nyt! Sylissä se purisee ja sen voi laittaa ihan minkälaiseen solmuun vain. Se on myös ehkä vähän rauhallisempi kuin muut pennut ja siksi niin valloittava. Se ottaa kaikki asiat hyvin rauhallisesti, eikä oikein hermoile mistään. Tästä syystä veikkaisin, että se tottuisi myös näyttelyihin helposti. Vaikka Pontus on rauhallinen niin sen leikit muiden pentujen kanssa ovat rajuja ja usein jossain vaiheessa sisarukset viheltävät painit poikki ja poistuvat tilanteesta. Pontus etsii itselleen sijoituskotia, jossa se voisi olla leikkaamattomana 1-2 pentueen ajan.


Viitakon Aamunkajo, Pontus



Tässä kaikki tältä erää ja pidetään tassut ristissä, että kaikki pennut löytävät ne ihanat kodin ennemmin tai myöhemmin!